• Tomi Halonen

Been there seen that - vertainen johtajakokemukseni HS 10.3.2019 / Jose Riikonen

Ura


Tomi Halonen ajautui saneeraamaan firman toisensa perään, ja nyt hän kertoo, kuinka äärimmäisen yksinäistä yrityksen huipulla voi olla


Tomi Halonen on toiminut eri firmojen toimitusjohtajana yli 20 vuotta. Nyt hän haluaa auttaa johtajia, koska tietää, että muuten johtaja on yksin.

Tilaajille

Jose Riikonen

Julkaistu: 10.3. 2:00 / HS


AJATTELE, että olisit toimitusjohtajana firmassa.

Firma päätettäisiin myydä. Melkein kaikki työntekijät irtisanottaisiin. Sinä tietäisit sen, mutta et saisi kertoa siitä työntekijöille, koska sinulla olisi vaiti­olovelvollisuus.

Työntekijät saisivat kuitenkin asiasta vihiä. Alkaisi huolestunut supattelu. Sinulta kysyttäisiin, miten asia on.

Sanoisit, että älkää huoliko. Jatkakaa vain töitä. Näyttelisit, että kaikki on hyvin.

Tomi Halonen tietää, miltä tuo tuntuu. Hän on työskennellyt toimitusjohtajana 20 vuotta ja ollut saneerauspuuhissa monesti.

”Siinä on usein hyvin yksin”, Halonen toteaa.

Tomi Halonen Jose Riikosen (HS) haastattelussa

Nyt Halo­nen, 55, haluaa aut­taa johta­jia. Hän sa­noo, että johta­jan ei tar­vitse jää­dä yksin, vaikka moni edel­leen ajatte­leekin niin kult­tuuris­samme, jossa joh­taja ei saa pal­jastaa haa­voittu­vaisuuttaan.

KUN Halonen oli lapsi, hän pääsi kyytiin kaverinsa isän autoon.

Se oli S-sarjan Mercedes-Benz eli Mercedeksen lippulaivamalli. Halonen istui auton nahkapenkillä ja ihaili ylellisyyttä.

Kotona hän kysyi, mitä hänen kaverinsa isä oikein tekee, kun hänellä on niin hieno auto? Äiti kertoi, että kaverin isä oli toimitusjohtaja.

”Olin, että ’wau. Toimitusjohtaja’”, Halonen sanoo.

Halonen nipisti laudaturin paperit ylioppilaskirjoituksissa Korson lukiossa ja pääsi toisella yrittämällä opiskelemaan Helsingin Kauppakorkeakouluun.

Hän valmistui ja oli pian töissä MTV:llä, jossa hän toimi muun muassa nuorten musiikkiohjelma Jyrkin tuotepäällikkönä.

”Kaikki tiesivät, että se olisi hankala pesti.”

Vuonna 1997 MTV:n viihdeohjelmia tekevä yksikkö yhtiöitettiin. Toimitusjohtajaa uudelle yhtiölle ei tahtonut löytyä.

”Kaikki tiesivät, että se olisi hankala pesti. Pitäisi johtaa viittäkymmentä omanarvontuntoista taiteilijaa, jotka ovat tottuneet tekemään asiat kuten tekevät.”

Halonen sanoi, että hän voisi yrittää. ”Konsernin varatoimitusjohtaja Jaakko Paavela sanoi, että ’kyllä te olette hullu mies, Halonen’.”

TYÖNTEKIJÖIDEN hyvinvointiin kiinnitetään nykyään paljon huomiota. Esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen ja häirintään pyritään puuttumaan – kun kyseessä on työntekijä.

Pomo sen sijaan tuntuu edelleen olevan tyyppi, joka saa kestää karuakin kohtelua. Sillä kyllähän johtaja kestää. Ja vaikka olisikin vähän rankkaa, johtajalla on kuitenkin iso palkka ja muita etuja.

Turha valittaa, jos on yksinäistä.

”Johtaja saa kuulla aikamoista vihapuhetta”, Halonen sanoo.

Liikkeenjohdon konsultointia vuodesta 1987 tehnyt Tiia Arjanne on kirjoittanut blogissaan seuraavalla tavalla:

”Olen tavannut urani aikana tuhansia johtajia, ja niin yksilöllisiä ja ainutlaatuisia kuin he ovat olleetkin, yhteistä heille oli yksinäisyyden kokemus.”

Kauppatieteiden tohtori Jukka Saksi tutki finanssialan johtajuutta vuoden 2013 väitöskirjassaan. Saksin mukaan johtajat eivät voi puhua kaikista asioistaan johtoryhmänsä tai hallituksen kanssa, vaan joutuvat pohtimaan työnsä haasteita yksin.

Jo vuonna 2007 kansainvälisessä tutkimuksessa huomattiin, että Suomessa paikallisesti toimivien suomalaisten yritysten johtajista 81 prosenttia kokee roolinsa yksinäiseksi.

Johtajuuteen kuuluu asioita, joita ei voi jakaa työntekijöiden kanssa. Tietty etäisyys myös auttaa, kun pomo joutuu myös tekemään ikäviä päätöksiä.

Jos pomo on niin sanotusti noussut rivityöntekijästä pomoksi, voi tehdä kipeää, kun entiset kaverit hitaasti mutta varmasti etääntyvät. Yhtäkkiä työpaikkaruokalassa porukka saattaa vaivaantua, kun pomo tulee paikalle. Kuulee sivukorvalla, kuinka työntekijät puhuvat juhlista, joissa olivat ihan kaikki – paitsi pomo, joka ei muita ja itseään säästääkseen edes kysy asiasta, koska se aiheuttaisi niin vaivaantuneen tilanteen.

”Mielessäni oli valtavasti kysymyksiä, muttei ketään, joka olisi neuvonut.”

HALONEN oli nuori ja kokematon, omien sanojensa mukaan ”ihan nöösipoika”, kun hän aloitti MTV:llä viihdeyksikön toimitusjohtajana.

”Mielessäni oli valtavasti kysymyksiä, muttei ketään, joka olisi neuvonut. En oikein osannut kysyäkään. Johtamiskulttuuri oli kova.”

Joillakin työntekijöillä oli esimerkiksi alkoholiongelma, johon ylin johto ei Halosen mukaan halunnut puuttua.

Halonen sinnitteli työssään kunnes hänen johtamansa yksikkö myytiin. Halonen oli hetken aikaa hommissa myös start-up-firmassa ja mediatoimistossa, kunnes vuonna 2002 SubTV:n johtajan paikka avautui. Halonen haki ja sai pestin.

SUBTV:LLÄ Halonen huomasi, että johtajuus voi olla myös mukavaa puuhaa. ”Ne vuodet olivat varmaan elämäni kiinnostavinta aikaa. Pienellä porukalla väännettiin ja pienillä resursseilla.”

Sitten Bonnier osti MTV:n vuonna 2005. Yhtäkkiä Halosen jakkara SubTV:n johtajana oli turha. Hän jäi kuitenkin taloon pystyttämään MTV:lle uusia maksukanavia.

Pian puhelin soi. Image-kustannuksesta kysyttiin, kiinnostaisiko häntä lähteä vetämään lehtitaloa. Halonen mietti: hieno talo, fiksuja tyyppejä, hyvä brändi ja mainioita lehtiä – mikä jottei.

Talo ei kuitenkaan ollut niin hyvässä kunnossa miltä näytti. Halosen mukaan Image-kustannuksessa oli pakko lopettaa lehtiä ja irtisanoa ihmisiä, jotta se saattoi jatkaa. Kolme lehteä lopetettiin ja ihmisiä irtisanottiin. Jäljelle jäivät Mondo, Image ja Viini.

Tämän jälkeen Halosta pyydettiin johtamaan Estime-nimistä verkkoanalytiikkaa tarjoavaa kasvufirmaa – kunnes omistaja sanoi, että firma myydään. ”Taas tehtiin työtä käskettyä.”

Sitten Halonen meni radio Novan toimitusjohtajaksi. Muutaman kiemuran jälkeen hän oli radiotoimintojen toimitusjohtaja ja erittäin tyytyväinen tehtäväänsä.

”Ajattelin että ei jumankauta, taas sama homma!”

Kaikki oli viimein kunnossa ja Halonen saattoi useiden remontoitavien yritysten jälkeen johtaa hyvää yritystä alalla, jonka hän tunsi sen sijaan, että olisi pitänyt kovalla kädellä saneerata.

Sitten eräänä päivänä tuli sähköpostiviesti, joka muutti kaiken. Radioliiketoiminnat myydään, voisiko Halonen auttaa, viestin sisältö kuului.

”Ajattelin että ei jumankauta, taas sama homma!”

HALONEN tiesi, että melkein kaikki työntekijät irtisanottaisiin, mutta ei saanut kertoa siitä, koska hänellä oli vaitiolovelvollisuus.

Irtisanominen ei ole helppoa, Halonen sanoo. Hän on kuitenkin pyrkinyt tekemään sen itse eikä ulkoistamaan asiaa HR-ihmiselle.

Kun tehtävä oli suoritettu, Halonenkin lähti. Vielä kerran hän kävi kääntämässä yhden firman.

Mainostoimisto 358 oli kriisissä. Halonen teki taas työtä käskettyä.

Hän lähti 358:sta joulukuussa 2018. Siihen loppuivat hänen pestinsä kriisiyritysten ja suurten yritysten toimitusjohtajana.

Syyt olivat perinteiset. Halonen ei halunnut uhrata kaikkea, esimerkiksi terveyttään, työlle. Halosen paino, kolesteroli ja verenpaine olivat nousussa. Perheellekään ei ollut ollut aikaa.

Siinäkin mielessä pomo on yksin – vapaa aika, ystävät ja perhe voivat käydä etäisiksi.

NYT Halonen on keskittynyt perustamansa Henko oy:n toimintaan.

Henko oy valmentaa – tai laajemmin ottaen yrittää auttaa – pomoja, koska Halosen mukaan johtajat tarvitsevat luotettavaa, neutraalia kuuntelijaa.

Jotkut johtajat kovettuvat ja käyvät kyynisiksi. Tosilla taas sujuu paremmin, kun he osaavat erottaa sen, mitä pitää tehdä siitä, mitä he haluaisivat tehdä.

”Jos johtaja käytetään loppuun, se käy kalliiksi.”

Ongelma on siinä, että näitä asioita täytyy usein käydä läpi itsensä kanssa.

”Eräs toimitusjohtaja kertoi yrityksen hallituksen jäsenelle, kuinka hän on väsynyt. Ei mennyt monta viikkoa, kunnes hallitus erotti toimitusjohtajan. Etenkin huipulla se on joskus susien maailma.”

Siinä missä hyvinvoiva työntekijä on voimavara, niin on johtajakin, Halonen sanoo.

”Jos johtaja käytetään loppuun, se käy kalliiksi, koska uuden johtajan etsiminen ja sisään ajaminen on aina kallista ja aikaa vievää. Olisi paljon tehokkaampaa pitää huoli siitä nykyisestä hyvästä johtajasta.”

Onko Halonen itse sinut sen kanssa, että hän on saneerannut yrityksiä niin, että on joutunut potkimaan ihmisiä pihalle?

”Olen. Olen tehnyt sellaiset päätökset, mitkä on ollut pakko tehdä. Ne ovat johtaneet hyvään: siihen että yritykset ovat pysyneet toimintakykyisiä. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että ne olisivat kituuttaneet hetken ja sitten kuolleet pois.”

Halonen näkee asian niin, että hän laittaa asioita kuntoon. Häntä on kutsuttu talkkariksi.

”Olen luonteeltani remonttimies.”

Fakta

Näistä tuntemuksista johtaja voi kärsiä

Ristipaineiden aiheuttama turhautuminen.

Pettymys työtovereihin.

Kokemus epäreiluudesta.

Arvottomuuden tunne.

Häkellys isojen haasteiden edessä – miten selvitän kaiken tämän?

Työn raskaus ja määrä.

Arvoristiriidat: Tätäkö minä haluan? Olenko ylipäänsä oikeassa paikassa?

Huono henki, välinpitämättömyyden kokemus.

Listan laati Tomi Halonen.

Palvelut

Ota yhteyttä!

Soita tai kirjoita, kun haluat kuulla lisää?

Osoite

Kirjokalliontie 20 b 1

00430 Helsinki

Finland

Y-tunnus 2774139-4

 

+358 40 047 88 38

  • Grey LinkedIn Icon